LALI-projekti
Jälkiteollisissa yhteiskunnissa työllisyystilanne ja sosiaalinen osallisuus riippuvat ratkaisevasti perustaitojen ja ns. pehmeiden taitojen osaamisesta, joihin kuuluvat koti- ja/tai paikalliskielen luku- ja kirjoitustaidot, kulttuurienvälisen viestinnän taidot ja sosiaaliset taidot. Tutkimukset osoittavat, että vähemmän koulutetut ja/tai heikompitaitoiset aikuiset ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti väliinputoajien asemassa; he työllistyvät matalapalkkaisille aloille, samaan aikaan kun heidän heikot luku- ja kirjoitustaitonsa vaikuttavat madaltavasti heidän omanarvontuntoonsa.
Siksi on ratkaisevan tärkeää kehittää uusia pedagogisia työkaluja, joilla parannetaan vähemmän koulutettujen aikuisten perustaitoja ja pehmeitä taitoja sekä opetetaan maahanmuuttajille isäntämaan kieltä ja kulttuuria sekä henkilökohtaisella (henkilökohtainen kasvu) että sosiaalisilla tasoilla (reilumpi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta).
Kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opetus taiteen avulla (Language and literacy learning through art – LALI) -projekti sisällyttää kielen ja luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kulttuuriopetukseen liittämällä mukaan tehtäviä museossa ja luokkahuoneessa. Lisäksi LALI on kehittänyt mobiilisovelluksen nimeltä Art App, joka tukee ja vahvistaa museoissa tapahtuvaa oppimista. LALI kehittää opettajille myös videopohjaisen arviointityökalun, jonka avulla opettajat ja kouluttajat voivat kohentaa pedagogisia taitojaan sekä arvioida ja mukauttaa omia lähestymistapojaan ja metodejaan ryhmäkohtaisesti työpajojen välissä. LALI tarjoaa tällä nettisuvulla myös erilaisia tuotteita ja työkalupakin aiheen parissa työskenteleville ammattilaisille.
LALI-projekti keskittyy vähemmän koulutettujen ja/tai heikosti lukevien ja kirjoittavien aikuisten tarpeisiin ja heidän integrointiinsa yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi: kohderyhmänä ovat pääasiassa ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka ovat vasta saapuneet kohdemaahan tai jotka eivät ole omaksuneet paikalliskieltä tai luku- ja kirjoitustaitoja huolimatta pitkästä oleskelustaan uudessa asumisympäristössä. LALI luo heille mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja parempaan työllistettävyyteen tarjoamalla pedagogisia työkaluja, jotka tähtäävät perustaitojen (kielen, luku- ja kirjoitustaidon sekä vähäisissä määrin digitaitojen) kehittämiseen, luomalla yhteistyöympäristöjä oppimiselle ja hyödyntämällä heidän erityisiä kulttuurisia identiteettejä. Tämä tapahtuu taiteen ympärillä tapahtuvien humaanien kohtaamisten kautta.
Kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opetus taiteen avulla
Kielen ja luku- ja kirjoitustaidon opetus taiteen avulla (LALI) -projekti sisällyttää kielen ja luku- ja kirjoitustaidon oppimisen kulttuuriopetukseen liittämällä mukaan aktiviteetteja museossa ja luokkahuoneessa. Luokkahuoneen lisäksi oppimista siirretään tosielämän ympäristöön, erityisesti museoihin, mikä luo stimuloivia olosuhteita vertaisoppimiselle. Taiteesta (eli kulttuurin keskeisestä osasta) tulee siten ratkaiseva resurssi sosiaalisen ja kielellisen integraation edistämisessä.
Tutustumalla käsikirjaamme saat paremman käsityksen LALI:n teoreettisesta ja metodologisista pohdinnoista, jotka luovat perustan opetusmenetelmällemme. Ole hyvä ja tutustu!
Tämä käsikirja on osa alan ammattilaisille tarkoitettua erilaisten LALI-tuotteiden ja -työkalupakkien sarjaa, joka on saatavilla LALI:n nettiportaalin kautta. Kaikki materiaali on CC-lisensoitua avointa sisältöä (CC creative commons). Toivomme, että löydät inspiraatiota sivuiltamme! Ota yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää.
Taiteen välittäminen kielen opetuksessa
LALI-käsikirja Taiteen välittäminen kielen opetuksessa tarjoaa sarjan aktiviteetteja, joita voi tehdä luokkahuoneessa ja museovierailujen aikana. Aktiviteetit kehittävät vähemmän koulutettujen ja/tai heikosti lukevien ja kirjoittavien aikuisten kielitaitoa, luku- ja kirjoitustaitoa sekä pehmeitä taitoja. Käsikirja sisältää 9 lukua. Lämmittely- ja tutustumistehtävät auttavat osallistujia tutustumaan toisiinsa ja esittelevät taideteoksiin perustuvan lähestymistavan tai museoympäristön. Arviointi – ja palaute -luku tarjoaa keinoja toiminnan ja yhteistyön arviointiin. Seitsemän päälukua on suunniteltu tiettyjen teemojen ja niihin liittyvän sanaston ympärille: ruoka ja asetelmat, ihmiset, vapaa-aika, sisustus ja kotielämä, luonto, kaupunki ja arkkitehtuuri, tarinat ja myytit. Teemoja lähestytään eri kaupunkien (Pariisin, Wienin ja Turun) museoissa olevien taideteosten kautta. Aihepiirien sanastoa voi lähestyä myös muiden taideteosten avulla, sillä käsikirjan perusperiaatteena on, että näitä aktiviteetteja voi käyttää ja soveltaa ihan missä tahansa saatavilla olevassa museossa, jonne vierailu tehdään.
LALI-materiaalien testaus Suomessa, Itävallassa ja Ranskassa
LALI-menetelmään pohjautuvaa opetusta järjestettiin kahdelle eri kohderyhmälle syksyllä 2018 ja keväällä 2019. Ensimmäisen ryhmän osallistujat tulivat erilaisista taustoista, eri maista ja puhuivat äidinkielinään muun muassa somalin kieltä, arabiaa, persian kieltä, albaniaa ja thaita. Nuorimmat osallistujat olivat n. 20-vuotiaita ja olleet Suomessa vain muutaman kuukauden, kun taas vanhimmat osallistujat olivat 50–60-vuotiaita ja olleet Suomessa joissakin tapauksissa jo yli kolmekymmentä vuotta. Vastaava heterogeenisyys on melko tavallista maahanmuuttajien suomen kielen opetusryhmissä Suomessa. Toinen ryhmä oli suhteellisesti homogeenisempi, sillä osallistujat olivat kotiäitejä, joilla oli pieniä lapsia. Toisessakin ryhmässä kuitenkin myös osallistujien taustat vaihtelivat jonkin verran; äidinkielinään osallistujat puhuivat esimerkiksi arabiaa, persian kieltä sekä somalin kieltä. Molemmissa ryhmissä seurasimme ilolla oppijoiden osallistumista kielen oppimista ja taidetta yhdistäviin LALI-tehtäviin. Osallistujat pitivät erityisesti tehtävien vuorovaikutteisuudesta, taiteellisista tehtävistä sekä vierailuista Turun taidemuseoon. Opetuksen aikana osallistujat ovat sanaston kehittämisen lisäksi taideteoksista keskustelemalla lisänneet kulttuuritietouttaan Suomesta ja muiden osallistujien kulttuuritaustoista.
UTU-palaute (oppilaat)
Positiivista
- Opin paljon uusia asioita ja aiheita ja muistan sanoja paremmin
- Muistan sanat paremmin maalausten avulla
- Pidin museovierailuista
- Pidin [taulujen] katsomisesta
- Pidin tarinoiden kertomisesta
- Pidin ryhmätöistä
- Pidin piirtämisestä ja omista taidetehtävistä
- Opettajat puhuivat selvästi, hyvät NUORET opettajat
- sai riittävästi apua, jos ei ymmärtänyt
- Hyvä, ettei ollut kotiläksyjä
- Iloinen tunnelma
Negatiivista/kehitettävää
• Satoi vettä (museoon mennessä)
• Museon sijainti mäen päällä
• Enemmän keskustelua
• Enemmän kotitehtäviä
Ammattilaisten kokemuksia (Turku)
Vastaukset avoimiin kysymyksiin (kerro kolme asiaa, jotka olivat LALI-kurssin parasta antia)
• Tutustuminen suomalaiseen taidehistoriaan, kosketus suomalaiseen kulttuuriin
• Suomen kielen opiskelu kuvien kautta, opetusmateriaaleina taideteokset
• Suomen kielen opetus museossa
• Mahdollisuus käydä taidemuseossa, museokäynneistä ei tullut kuluja asiakkaille
• Kulttuuristen erojen huomioiminen opetuksessa
• Pariopetus (taide- ja kielten asiantuntijat)
Itävallassa oppitunnit pidettiin kahdessa hyvin erilaisessa paikassa: Stand 129:ssä – torialueella sijaitsevassa pienessä toimipisteessä, jossa järjestetään taide- ja yhteisötoimintaa yhdellä Wienin tiheimmin asutulla alueella – ja Bank Austria Kunstforum Wienissä – modernin ja nykytaiteen näyttelyalueella, joka sijaitsee Wienin keskustassa. Jälkimmäisessä oli silloin esillä ”Fascination Japan” (suom. Japanin taika) -näyttely. Molemmissa kohderyhmissä opetus oli suunniteltu niin, että viikoittain pidettiin luokkahuoneopetusta Stand 129:ssä, jossa keskityttiin sanasto- ja kielioppitehtäviin sekä valmisteltiin viikoittaista vierailua Kunstforum Wieniin. Näyttelytilassa osallistujia kehotettiin tutustumaan näyttelyyn itse, valitsemaan taide-esineitä, joista he pitivät ja löytämään temaattisia yhtäläisyyksiä laajasta modernintaiteen kokoelmasta, joka käsitteli arvokkaita japanilaisia kuvia ja piirroksia (esim. puupiirroksia). Osallistujat arvostivat yhdessä työskentelyä ja olivat erityisen kiinnostuneita tehtävistä, jotka liittyivät heihin itseensä tai joilla oli yhtymäkohtia heidän omaan kulttuuritaustaansa (esim. samankaltaisuudet japanilaisten ja syyrialaisten myyttien välillä). Kurssilla oli temaattinen rakenne, joka seurasi näyttelyssä esillä olevia aiheita, jotka olivat keskeisiä myös kielen oppimisen kannalta. Aiheina olivat muun muassa ”Syöminen ja juominen”, ”Luonto ja eläimet”, ”Kaupunki ja maaseutu” sekä ”Tarinat ja myytit”. Sekä luokkahuoneessa että näyttelytilassa tapahtuvassa opetuksessa otettiin huomioon osallistujien aiemmat tiedot, yhteisoppimista tuettiin ja monikielisyyttä arvostettiin. Näyttelyn teema kannusti myös pohtimaan kulttuurienvälistä sopeutumista ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostamista. Osallistujat arvostivat kielitaitonsa kehittymisen lisäksi sitä, että he tutustuivat uusiin ihmisiin ja saivat tietoa Japanista.
Kokemuksia pilottityöpajan osallistujilta
“Sain hieman itsetuntoa lisää kirjoitukseeni, koska pelkäsin, en uskaltanut… mutta nyt se on paljon parempi, voin kirjoittaa vapaita lauseita, vaikka siellä onkin virheitä joka tapauksessa mutta sitä oppii virheistään ja pikkuhiljaa tulee paremmaksi.” (Fatima)
“Tämä kurssi on hyvä, sillä siellä oppii nopeasti. Haluaisin osallistua siihen uudelleen. Taulut ja posterit tukevat saksan kielen oppimista. Kurssin aikana minulla oli vielä hankaluuksia ymmärtää tekstejä, mutta tutustuin niin moneen sanaan, että vaikka en ymmärrä niistä kaikkia, ne tulivat tutuiksi. Ja muistan asioita. Sanastot tulivat isommiksi.” (Farbarkary)
Kaksi kohderyhmää Ranskassa olivat hyvin erilaisia. Kielitaitoa parantavissa työpajoissa työskenneltiin ulkomaalaisten osallistujien kanssa, jotka olivat kotoisin joko Pohjois-Afrikasta tai Aasiasta. Henkilöt olivat saapuneet Ranskaan eri syistä. Osa osallistujista seurasi sukulaisiaan, jotka asuivat jo Euroopassa, ja halusi jäädä sinne pysyvästi, kun taas osa halusi jäädä Ranskaan vain muutamaksi vuodeksi. Luku- ja kirjoitustaitoryhmä koostui ranskalaisissa henkilöistä, jotka eivät olleet pystyneet hyötymään formaalista koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista jostain syystä. Työpajoissa käytettiin LALI-projektissa kehitettyjä erilaisia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja. Työpajat oli organisoitu aina samalla tavalla: museovierailuita edelsi valmisteleva oppitunti, jonka aikana harjoiteltiin vierailulla tarvittavaa sanastoa ja kielioppirakenteita. Museovierailut tehtiin Louvren taidemuseoon. Kaikki tehtävät tukivat vuorovaikutusta, oppijoiden aktiivista osallistumista, heidän kokemustensa hyödyntämistä sekä oma-aloitteista oppimista. Ulkomaalaiset osallistujat kokivat, että tarinoiden ja tapojen oppiminen ranskalaisten taideteosten kautta tuki keskeisellä tavalla heidän sosiaalista integroitumistaan. Ranskalaiset oppijat sen sijaan arvostivat pääsyä kulttuurikohteisiin, jotka olivat heille tuntemattomia.
Kokemuksia pilottityöpajan osallistujilta
”On totta, että se on mielenkiintoista, koska kuten sanoin teille, olen tullut [tutustumaan] aika myöhään (Louvreen/museoon). Kun näen tämän ja mitä olemme nähneet, se on hämmästyttävää (…) kun näkee tämän oikeasti, kuten on sanottu, se on eri asia. Hämmästyttävää, onnittelen teitä, se on loistavaa! Se on liikuttavaa. (…) Haluaisin tulla takaisin joka päivä. (…) On hassua nähdä heidän elämänsä (sinä aikana) ja meidän, näemme, että ne ovat erilaisia. Se on historiaa. On totta, että vierailu… minulla ei ole sanoja.” (Christine)
Ammattilaisten kokemuksia
“Taide-esineiden käyttö lukutaidon opettamisessa on hyödyllistä, sillä ne tukevat muistia paremmin kuin vain yksinkertainen esittävä kuva. Opiskelijamme eivät näet ole tottuneet näkemään taide-esineitä, jotka tarjoavat monenlaisia tulkinnan ja ymmärtämisen tasoja.”
(Pierre, kouluttaja ja lukutaidon opettaja)
“Testasin muutamia aktiviteettejä, joita esiteltiin harjoitusjakson aikana. Palaute oli erittäin positiivista! Minulla oli heterogeeninen ryhmä, ja materiaali mahdollisti kaikkien oppilaiden aktivoinnin ja eriyttämisen heidän päämääränsä mukaisesti. Lisäksi he arvostivat kovasti sitä, että pystyivät työskentelemään taide-esineiden kanssa. Tämä johti myös keskusteluun museoista ylipäätään ja uusien vierailukohteiden suunnitteluun.” (Aline, kouluttaja, kielenopettaja)
LALI ArtApp -mobiilisovelluksesta
LALI ArtApp -sovellus on kehitetty tukemaan LALI-käsikirjan aktiviteetteja. Sitä voidaan käyttää museovierailuja valmisteltaessa tai vierailujen jälkeen. Sovellus sisältää eri teemoihin liittyviä tehtäviä, jotka tukevat sanaston ja kielioppirakenteiden muistamista ja omaksumista. Seuraa alla olevia sovelluksen käyttöohjeita.
Käyttääksesi LALI ArtApp -sovellusta toimi seuraavasti
Asenna ohjelma ja linkit:
Käynnistä sovellus asennuksen jälkeen.
LALI ArtApp -mobiilisovellus on saatavilla Google Play -kaupasta. Löydät sen täältä:
iOS-versio on pian saatavana
Tietoja LALI ArtAppista
Language and Literacy Learning Through Art (LALI) -projektin päämääränä on parantaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten aikuisten heikkoa kielitaitoa sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Nykyajan teknologisessa ympäristössä myös oppimista pitää tukea uusin teknologisin laittein, kuten älypuhelimien avulla. LALI ArtApp -mobiilisovelluksen avulla edistetään kielen oppimista yksinkertaisella ja helpolla tavalla.
Sovelluksen asentamisen jälkeen valitaan yksi neljästä kielestä: englanti, saksa, ranska tai suomi. Sen jälkeen pelaaja voi aloittaa pelin, joka sisältää 10 yksittäistä kysymystä. Pelejä on kahdenlaisia: (1) Peruspeli ja (2) Satunnaiset kysymykset. Peruspelissä seurataan erilaisia teemallisia oppitunteja, satunnaiset kysymykset yhdistelevät kysymyksiä eri oppitunneilta. LALI ArtAPP sisältää 11 tehtävätyyppiä, jotka ratkaistaan eri tavalla. Jokaisen pelin lopussa näkyy pelaajan kokonaistulos. Kysymysten päivittämistä varten on otettu käyttöön internetsovellus. Tämän internetsovelluksen kautta tietokantaan voidaan lisätä uusia kysymyksiä.
Teknistä tietoa: LALI ArtApp -verkkosivustolla on selainpuoli ja palvelinpuoli. Palvelinpuolella toiminta perustuu MySQL-tietokantaan ja TomCat-javapalvelimeen. Tarjolla on kaksi selainta: Android, joka on jo käytössä, sekä iOS, joka on saatavilla lähiaikoina. LALI ArtApp perustuu Android 5.0. Lollipop-sovellukseen. Palvelin on kehitetty Drupal-julkaisujärjestelmässä (sisällönhallintajärjestelmä).
LALI ArtApp -sovelluksen rakenne-elementit:
Kuva 1. LALI ArtApp -sovelluksen perusrakenne
Muutama esimerkki LALI ArtApp -sovelluksen toiminnasta:
Kuva 2. LALI ArtApp -kuvakaappaukset vasemmalta oikealle: kielen valinta, kaksi tehtävätyyppiä, arviointi
LALI ArtApp -esityksen esittely
Opinnäytetyöt LALI Art App
Imre Erdei, Backend development for mobile application that supports learning foreign languages through artworks (BSc Thesis, 2018)
Supervisor: Dr. László Bacsárdi (University of Sopron)
Tamás Balogh, Get to know different mobile platforms and making mobile app on the selected platforms (MSc Thesis, 2019)
Supervisor: Dr. Gergely Bencsik (University of Sopron)
Taideteosten kuvien käyttöön on saatu lupa Turun taidemuseolta. Tekijänoikeudettomien (ns. public domain) teosten kuvat ovat Wikimedia commonsista.
Oppitunti 1
Elin Danielson-Gambogi (1861–1919): Poutapäivä (1901) Turku Art Museum collection (Wikimedia commons)
Elin Danielson-Gambogi (1861–1919): Viinitarhassa (1898) Turku Art Museum collection (Wikimedia commons)
Gunnar Berndtson (1854–1895): Kesä (1893) Turku Art Museum collection (Photo: Vesa Kinnunen)
Oppitunti 2
Pekka Halonen (1865–1933): Iltatunnelma (1896) Turku Art Museum collection (Photo: Vesa Aaltonen)
Victor Westerholm (1860–1919): Kymijoen laaksosta (1901) Turku Art Museum collection
Oppitunti 3
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Joukahaisen kosto (1897) Turku Art Museum collection (Photo: Kari Lehtinen)
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Sammon puolustus (1896) Turku Art Museum collection
Oppitunti 4
Albert Edelfelt (1854–1905): Pariisin Luxembourgin puistossa (1887) Ateneum collection (Wikimedia commons)
Albert Edelfelt (1854–1905): Lopullinen luonnos teokseen Turun Akatemian vihkiäiset 1640 (1902) Turku Art Museum collection
Oppitunti 5
Juho Rissanen (1873–1950): Ruumiinpesijät (1908) Turku Art Museum collection (Photo: Kari Lehtinen)
Albert Edelfelt (1854–1905): Veräjällä (Portaan kylästä) (1889) Turku Art Museum collection
Eero Järnefelt (1863–1937): Raatajat rahanalaiset eli Kaski (1893) Ateneum collection (Wikimedia commons)
Oppitunti 6
Hugo Simberg (1873–1917): Perunatyttö (1901) Turku Art Museum collection
Albert Edelfelt (1854–1905): Louis Pasteurin muotokuva (1885) Musée d’Orsay collection (Wikimedia Commons)
Albert Edelfelt (1854–1905: Tohtori Emile Roux (1896) Turku Art Museum collection (Photo: Kari Lehtinen)
Oppitunti 7
Fanny Churberg (1845–1892): Asetelma (Pariisi) (1876) Turku Art Museum collection (Photo: Vesa Aaltonen)
Fanny Churberg (1845–1892): Asetelma (1877) Ateneum / National gallery collection (Wikimedia commons)
Wladimir Swertschkoff (1821–1888): Asetelma (Alger) (1885) Turku Art Museum collection
Oppitunti 8
Ali Munsterhjelm (1873–1944): Kalkkijaaloja Aurajoessa (1909) Turku Art Museum collection
Ali Munsterhjelm (1873–1944): Näkymä Aurajoelta (1930-luku) Taidesäätiö Merita collection (Wikimedia commons)
Marcus Collin (1882–1966): Sunnuntai satamassa (1914) Turku Art Museum collection
Oppitunti 10
Emil Wikström (1864–1942): Viattomuuden uni (1892) Turku Art Museum collection (Photo: Kari Lehtinen)
Georges Winter (1875–1954): Odotus (n. 1902) Turku Art Museum collection
Ville Vallgren (1855–1940): Ylpeys (1898) Turku Art Museum collection (Photo: Kari Lehtinen)
Oppitunti 11
Dora Wahlroos (1870–1947): Innoitus (Omakuva) (1895) Turku Art Museum collection (Photo: Vesa Kinnunen)
Helene Schjerfbeck (1862–1946): Omakuva (1915) Turku Art Museum collection
Elin Danielson-Gambogi (1861–1919): Elin Omakuva (n.1899) Turku Art Museum collection
Elin Danielson-Gambogi (1861–1919): Omakuva (1903) Turku Art Museum collection
Elin Danielson-Gambogi (1861–1919): Omakuva (1900) Ateneum collection (Wikimedia commons)
Dora Wahlroos (1870–1947): Omakuva (1943) Turku Art Museum collection
Axel Haartman (1877–1969): Omakuva maalaustelineen ääressä (1899) Turku Art Museum collection
Oppitunti 12
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Poika ja varis (1884) Ateneum collection (Wikimedia commons)
Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Akka ja kissa (1885) Turku Art Museum collection
Koulutuksen vaikutusten arviointi opetustilanteessa on kasvatusalan tutkijoiden, opettajien ja muiden kouluttajien jatkuva kiinnostuksen kohde. LALI-projektissa tartutaan aiheeseen tarjoamalla empiiristä metodia, VIA-menetelmää (Videopohjainen arviointimenetelmä), joka pohjautuu videonauhoituksiin. Tämä lähestymistapa tarjoaa tutkijoille/ammattilaisille mahdollisuuden ymmärtää perusteellisesti sosiaalisia vuorovaikutustilanteita oppijoiden ja kouluttajien välillä työpajojen ja/tai pedagogisten aktiviteettien aikana. VIA:n avulla ammattilaiset voivat tunnistaa hyvät, ongelmalliset ja odotuksenvastaiset käytänteet ja siten jatkuvasti muokata kulttuurinvälitykseen keskittyviä työpajoja ja kielenoppimisaktiviteetteja luokkahuoneessa ja museoissa.
Käsikirja sisältää kaksi päälukua:
1. VIA:n teoreettiset ja menetelmälliset näkökulmat sekä miten niitä käytetään
2. Vertaileva analyysi LALI-projektin Pariisissa, Turussa ja Wienissä järjestetyistä pilottityöpajoista
Ammattilaisten kokemuksia (Pariisi)
“Kun analysoi tunnilla nauhoitettuja videoita tarkemmin, huomaa tärkeitä kielellisiä ja ei-kielellisiä yksityiskohtia. Annammeko puheenvuoron oppilaille? Millaisen läsnäolosuhteen muodostamme heihin? On hyvin opettavaista nähdä itsensä toimimassa oikeasti oppilaiden kanssa. Keskustelu muiden kanssa videoista on todella mielenkiintoista.” (Malika, vapaaehtoiskouluttaja, Pariisi)
“Koulutuksessa katsoimme tuomaani videota ja analysoimme sitä yhdessä, ilman että olin etukäteen miettinyt, mitä siitä löytäisimme. Voin todeta, että intuitiivisesti ehdottamani tuki auttoi keskustelukumppaniani tuottamaan puhetta, jota hän ei olisi muuten tuottanut. Lisäksi keskustelu muiden osallistujien kanssa auttoi tiedostamaan, että voisin systematisoida tällaisen käytännön kenttätyössäni.” (Tom, sosiaalityön vapaaehtoistyöntekijä, Pariisi)
Download pdf LALI KÄYTTÖOHJEET
1. Millaisesta työkalupakista on kyse?
Kielten opettajien sekä kouluttajien suoritusta tai menestystä arvioidaan pääsääntöisesti oppijoita testaamalla (mitä he ovat oppineet) tai tyytyväisyyskyselyillä, joissa arvioidaan sitä, miten tyytyväisiä he ovat oppimiskokemukseen. Vaikka em. palaute on arvokasta, se jättää joitakin merkittäviä avoimia kysymyksiä. Oppijoiden suoritukset tai heidän tyytyväisyytensä eivät voi antaa todellista tai tarkkaa kuvaa kouluttajan asenteen ja menetelmällisten
tapojen erityisistä vahvuuksista ja heikkouksista.
Kouluttaja tarvitsee tätä tietoa voidakseen arvostaa sitä, missä hän on hyvä, ja pystyäkseen kehittämään muita puoliaan.LALI-projektin itsensä kehittämistyökalupakki on t a r k o i t e t t u h e t e r o g e e n i s t e n
(maahanmuuttajataustaisten) aikuisryhmien parissa työskenteleville kielten opettajille ja kouluttajille. Työkalupakki auttaa opettajia ja kouluttajia tunnistamaan, mitkä seikat vaikuttavat koulutustilanteeseen prosessin, ei sisällön tasolla. Se myös kehottaa heitä tarkastelemaan ja kehittämään omaa toimintaansa ja strategioitaan tulevien haasteellisten tilanteiden varalta. Videopohjainen työkalu on olennainen osa LALI-työkalupakkisarjaa ja -opetusmetodia, mutta sitä voidaan hyödyntää myös yleisemminkin vastaavilla aloilla työskentelevien ammattilaisten perus- tai jatkokoulutuksessa, koska se tukee kouluttajien keskeisiä taitoja. Lue lisää ...
Miten työkalupakkia tulee käyttää?
Työkalupakkia voi käyttää kahdella tavalla. Sitä voidaan käyttää osana koulutusjaksoa, jonka aikana sitä käytetään kollektiivisesti eli yhdessä harjoitellen. Opettajat / kouluttajat voivat käyttää sitä myös itsenäisesti itseopiskelun välineenä. Molemmissa tapauksissa työkalupakki perustuu samaan viiteen alla esitettävään vaiheeseen. Oppaassa kerrotaan tarpeen tullen, miten työkalupakkia voi varioida riippuen siitä, käytetäänkö sitä ryhmässä vai itsenäisesti.
Yksinkertaisuuden ja helppolukuisuuden vuoksi tässä tekstissä käytetään termiä ”kouluttaja” viittaamaan aikuisopettajiin ja -kouluttajiin, jotka järjestävät erilaisia kieli- ja kirjoitustaidon
kehittämiseen tähtääviä opetus- ja oppimisaktiviteetteja.
Download PDF:
- LALI Aikuisoppijoiden ja -oppimisen erityispiirteet
- LALI Kompetenssista huomion kohdistamiseen
- MAP OF THE LALI DOMAINS (pdf)
2. Työkalupakin käsitteisiin tutustuminen
Seuraavassa vaiheessa tutustutaan muutamiin käsitteisiin ja malleihin, jotka liittyvät onnistuneeseen opetustilanteeseen ja hyvään oppimiskokemukseen. Näiden käsitteiden ymmärtäminen ennen lomakkeisiin vastaamista on tärkeää (ks. luku 5), sillä osa käsitteistä saattaa olla uusia tai joitakin teknisiä termejä voidaan käyttää tässä manuaalissa eri tavalla kuin jotkut muut tutkijat niitä käyttävät.
Lue lisää ...KOULUTUKSISSA
Jotta koulutustilanteissa mahdollistettaisiin alhaaltaylös (bottom–up) -lähestymistapa, on suositeltavaa, että ”aktiivisia elementtejä” tarkasteltaisiin interaktiivisesti. Esimerkiksi ”aikuisoppijoiden erityispiirteitä” sekä ”onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä” voidaan aikuiskoulutuksessa miettiä yhdessä. Tähän tehtävään voidaan soveltaa Thiagin 1 ”Hello game” -aktiviteettiai [x].
Muodostetaan kolme pientä ryhmää, joista jokainen saa yhden alla olevista kysymyksistä:
a) Mitkä piirteet erottavat aikuisoppijat lapsista?
b) Mitkä asiat vaikuttavat onnistumisiin aikuiskoulutuksessa?
c) Mitkä ovat arvostetuimmat kykysi aikuiskouluttajana?
R y h m i l l e a n n e t a a n 1 5 m i n u u t t i a pienryhmätyöskentelyyn, ja sen jälkeen jokainen ryhmä esittelee viiden minuutin aikana pohdintojaan. Uusia ideoita voidaan lisätä esimerkiksi (fläppi) taululle koko ryhmän kanssa käydyn keskustelun aikana.
[x] Aktiviteetin peruskuvaus englanniksi löytyy osoitteesta: http://thiagi.net/archive/www/game-hello.html
Download PDF: LALI Kyselylomake – TUNTISUUNNITELMA JA OHJELMA
3. TUNTISUUNNITELMA JA OHJELMA
Joustamattomuus on yleistä aloittavien kouluttajien toiminnassa ja se yhdistyy usein joustamattomaan pedagogiseen lähestymistapaan. Kouluttaja saattaa orjallisesti seurata suunnitelmaansa tehtävän toteutuksesta. Se on aloittelevan kouluttajan tapa rauhoittua ja vähentää riskinottoa oppijoiden kanssa kommunikoidessa, jos hän ei tunne hallitsevansa sitä.
Tämä lähestymistapa estää kaiken avautumisen ja kommunikoinnin oppijoiden kanssa. Jos kouluttaja pitää tiukasti kiinni tuntisuunnitelmastaan, hänestä tulee sokea ja kuuro luokan edessä, ja tunti voisi sujua ilman oppijoita (Moulin 2004).
Download pdf LALI LÄSNÄOLON LAATU // LALI Kyselylomake – LÄSNÄOLON LAATU
4. LÄSNÄOLON LAATU
Huomion kohdistaminen siihen, miten kouluttaja on tilanteessa: hengitys, asemoituminen, tunteet, keholliset tuntemukset.
Lyhyt johdanto: Mistä on kyse?
Ääni, keho ja kouluttajan läsnäolo ovat hänen tärkeimmät työkalunsa. Kaikki, mitä hän tekee, välittyy hänen läsnäolonsa kautta. Sana läsnäolo väistämättä synnyttää kaksinkertaisen perspektiivin: sisäinen ja ulkoinen, havaittu ja koettu läsnäolo. Kaikilla on sisäinen tuntemus kehostaan ja samalla se luo visuaalisen vaikutelman muille. Sama pätee ääneen, tunneympäristöön ja esittäytymisstrategioihin. LALI:n videopohjainen menetelmä auttaa kaventamaan kuilua sisäisen ja ulkoisen läsnäolon välillä. Se auttaa käyttämään sisäisiä tuntemuksia palautteena tietoisemmalla tavalla.
Download pdf LALI Suhde Osallistujiin // LALI Kyselylomake- Suhde Osallistujiin
5. SUHDE OSALLISTUJIIN: Hierarkkisuus, Horisontaalisuus
Huomion kiinnittäminen siihen, miten suhtaudumme osallistujiin, millaisia kouluttajan ja osallistujan välisiä suhteita löytyy.
Lyhyt johdanto: Mistä on kyse?
Yksi oppimiskokemuksen avainelementeistä on oppijoiden ja opettajan välinen hierarkkinen etäisyys. Vertikaalisessa asetelmassa roolit ovat hyvin epäsymmetrisiä: opettaja näyttäytyy tiedon hallitsijana, jonka velvollisuus on jakaa sitä passiivisesti tietoa vastaanottaville oppijoille. Horisontaalisessa asetelmassa kaikkien osallistujien panosta arvostetaan ja jokaisen kokemuksia pidetään tärkeinä.
Pariisi, Pompidou-keskus
Konteksti: Osallistujia pyydettiin esittelemään itsensä huoneessa olevien taide-esineiden kautta. Heitä pyydettiin valitsemaan taideteokset, jotka muistuttivat heitä heidän taustastaan, ja jotka liittyisivät heidän ammattiinsa ja jotka he voisivat yhdistää tulevaisuuteensa. Kun taideteokset oli tunnistettu, osallistujia pyydettiin selittämään, miksi he valitsivat juuri ko. teoksen.
Download pdf LALI PEDAGOGINEN YMPÄRISTÖ // LALI Kyselylomake- PEDAGOGINEN YMPÄRISTÖ
6. PEDAGOGINEN YMPÄRISTÖ
Mikä on oppimiskokemuksen ja/tai ehdotettujen tehtävien luonne / rakenne?
Lyhyt johdanto: Mistä on kyse?
Tuskin kukaan vastustaa monipuolisten metodien ja aktiviteettien käyttöä. Mutta mitä monipuolisuus itse asiassa tarkoittaa? Millä tavoin metodit ja aktiviteetit voivat sitten varioida? Alla olevassa listassa esitellään katsaus erilaisiin lähestymistapoihin, jotka perustuvat viime aikaiseen oppimisen neurotieteen kehitykseen. Jotkut näistä tekniikoista ovat olleet käytössä jo vuosisatoja, mutta uudet neuropsykologian tulokset todistavat ja tukevat edelleen näiden tekniikoiden
hyödyllisyyttä opetuksessa. Tämän manuaalin tarkoituksena ei ole pakottaa kouluttajaa näiden metodien käyttöön, vaan hän voi omien taipumustensa mukaisesti valita lähestymistavan, joka sopii parhaiten kussakin kontekstissa tehtävän tekemiseen. Videoiden katsomisen tarkoitus on edelleen toimia peilinä, joka kertoo kouluttajan mieltymyksistä, normeista ja miten ne realisoituvat koulutuksen aikana.
ESIMERKKIVIDEO
Pariisi, Louvren taidemuseo, De l’Art et d’Autre. Konteksti: Erästä osallistujaa pyydettiin löytämään mielenkiintoinen arkkitehtuurinen elementti yhdestä huoneen tauluista. Hän ohjasi koko ryhmän, kouluttajat mukaan lukien, taulun luo selittääkseen heille valintansa.
1. Osallistuja valitsee erityiset graafiset elementit.
2. Hän tuottaa vastaavat kuvailevat elementit
3. Hän käyttää huoneen muita taideteoksia tukena selittääkseen valintansa.
Download pdf LALI TAITEEN KÄYTTÖ SESSIOIDEN AIKANA// LALI Kyselylomake- TAITEEN KÄYTTÖ SESSIOIDEN AIKANA
7. TAITEEN KÄYTTÖ SESSIOIDEN AIKANA
Miten taidetta käytetään oppimisprosessissa? Mikä sen tehtävä on?
Lyhyt johdanto: Mistä on kyse?
Riippuen siitä, käytetäänkö taideteoksia jo opetuksessa vai ei, tämä luku saattaa olla avuksi, kun kouluttaja peilaa omaa toimintaansa opetustilanteessa. Luku voi myös toimia inspiraationlähteenä taideteosten käyttöön opetuksessa pedagogisena resurssina. LALI-projektin tavoitteena oli kokeilla, miten taideteosten integroiminen opetukseen voisi rikastuttaa paikallisen kielen sekä luku- ja kirjoitustaidon opetusta maahanmuuttajille tai heikon kielitaidon omaaville
aikuisille. Kokeilun tuloksena havaittiin, että taiteen käyttö opetuksessa voi olla hyödyllistä ainakin viidestä eri näkökulmasta. Nämä näkökulmat esitellään seuraavaksi.
Ammattilaisten kokemuksia (Turku)
Turun yliopisto: Kohdetyhmän työpaja
– “hyvin laadittuja (taulukkoja) ja mielenkiintoisia”
– “tarpeellisia opettajien oman reflektion kehittämiselle”
– “Osaan väittämistä oli vaikea vastata yleisluonteisesti, olisivat tarvinneet konkreettisen opetustilanteen, joista ilmiöitä pohtia”
– “Auttoivat hahmottamaan toimintatapaa”
Kohderyhmän työpajoissa laadittuja henkilökohtaisia sitoumuksia (Wien)
Ryhmätyö Wienissä
“Tulevaisuudessa kysyn avoimia kysymyksiä ja suhtaudun avoimesti oppilaiden tekemiin monenlaisiin mahdollisiin vastauksiin ja uusiin kysymyksiin” (kielikouluttaja, Wien)
“Annan osallistujille enemmän tilaa oppimistilanteessa ja kun he tekevät tehtäviä” (kielikouluttaja, Wien)
“Käytän tulevaisuudessa taide-esineitä osallistujien oman kulttuuritaustan jakamiseen” (kielikouluttaja, Wien)
The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.